..mentäis Vegasissa naimisiin

Alkuun yksi biisi joka soi sattuneesta syystä päässä viime vuonna :D

Syyskuussa 2013 teimme mieheni kanssa ensimmäisen reissumme jenkkeihin. Vietimme kolme viikkoa aurinkoisessa Los Angelesissa. Matkamme kohokohta oli kuitenkin parin päivän vierailu Las Vegasissa jossa menimme kaikilta salaa naimisiin.

Vegasissa naimisiin meno lähti liikkeelle miehen heitosta. Kun kerran olimme matkustamassa sinne niin miksi ei hoidettaisi hommaa pois alta vähän erikoisemmalla tavalla. Minä tartuin tietenkin tähän heittoon kuin punkki koiraan ja aloitin selvittelyt ja valmistelut välittömästi. Mies raukka ei vain ymmärtänyt että vaikka menisimme naimisiin "helpolla" tavalla, haluaisin kuitenkin järjestää suuret juhlat. Siitä se idea vihkimisen salaamisesta sitten lähti.

Vegasissa naimisiin meno ei ollut ihan niin helppoa kuin elokuvissa annetaan ymmärtää. Jotta avioliiton sai viralliseksi myös Suomessa, tarvitsi nähdä hieman vaivaa. Mutta netistä löytyi paljon hyviä ohjeita joiden avulla homma hoitui. Papereiden eestaas lähettelyyn meni yhteensä noin kuusi viikkoa.

Mikäli käytännön asiat kiinnostavat, todella hyvät ohjeet löytyvät naimisiin.info foorumilta nimimerkiltä Pinji.

Ennen vihkimistä

Mitään suomalaista esteettömyystodistusta ei tarvittu missään vaiheessa. Sen sijaan tarvittiin vihkilupa, marriage license. Vihkiluvan ennakkohakemuksen pystyi onneksi täyttämään netissä, joka oli ihan kiva jotta sai rauhassa katsoa kaikki kohdat läpi. Ennakkohakemuksen täyttäminen myös nopeutti luvan käsittelyä Vegasin päässä mutta hakemuksen olisi toki voinut täyttää myös paikan päällä.

Vegasissa täytyi vierailla Marriage License Bureaussa, jossa vihkilupa käsiteltiin ja maksettiin. Mukana piti olla vain morsiuspari, molempien passit ja ennakkohakemuksen numero mikäli sen oli täyttänyt etukäteen.

Kun luvat olivat kunnossa, olisi saanut mennä vaikka samantien sanomaan "I do"! Tutkin kappeleita etukäteen täältä, mutta en tehnyt mitään varauksia. Marriage License Bureaun lähettyvillä oli paljon pieniä kappeleita, lisäksi hotelleilla oli omat kappelinsa. Naimisiin olisi päässyt myös helikopterissa, limusiinissa tai vaikkapa Las Vegas- kyltin alla.

Me emme sitten kuitenkaan jaksaneet nähdä hirveästi vaivaa kappelin valinnan suhteen vaan menimme lähinnä toimistoa sijaitsevaan kappeliin. Kappeli oli aika uusi, tilat siistit ja asiakaspalvelu erittäin hyvää. Kappeli oli niinkin ovelasti nimetty kuin Vegas Weddings. Sisältä löytyi mm. Adam Sandlerin hääkuva, hänkin ilmeisesti kappelin tyytyväinen asiakas. Kappelin ulkoseinään maalatun Las Vegas-kyltin alla sai kivoja kuvia.

Hääpuvun, miesten puvun, kampauksen ja meikin olisi kaikki saanut hoidettua kappelin kautta, mutta meillä oli omat hääasusteet mukana. Minun Vegas-mekkoni oli aito kiinalainen Ebay-löytö, käytin sitä myös hääjuhlissamme loppuillan bilemekkona.

Mekko: Ebay

Vihkiminen

Haettuamme vihkiluvan menimme siis katsomaan ensimmäistä kivalta näyttävää kappelia, se esiteltiin meille eri pakettivaihtoehtoineen ja varasimme sen seuraavalle päivälle. Kyseessä oli arkipäivä, viikonloppuina ja juhlapäivinä kappelit kannattaa varata reilusti etukäteen.

Paikalle saavuttiin sovittuun aikaan ja minulle annettiin kimppu sekä sulhaselle siihen sointuva viehe. Kukat sai valita etukäteen muutamasta värivaihtoehdosta.

Minut vietiin morsiussviittiin jossa kuvaaja otti "ennen" kuvia. Morsiussviitissä olisi voinut myös pukeutua hääpukuun, mutta minä olin pukenut sen jo hotellihuoneessa. Tällä välin vihkijä kyseli sulhaselta vihkikaavasta; uskonnollinen, ei-uskonnollinen jne. Sulhanen meni alttarille odottamaan, minä kävelin alttarille ohjeiden mukaan. Mukavat tädit muistuttivat hymyilemään ja pitämään kimppua muualla kuin naaman edessä (se meinaa nousta siihen ihan huomaamatta :D).

40$ poseerauskuva

Vihkitoimitus oli kohtuu lyhyt, aikaa meni alle kymmenen minuuttia. Vihkijä joka ei edes seissyt edessämme vaan huoneen laidalla puhui ensi rakkaudesta ja avioliitosta, sitten pääsimme toistelemaan avioliitto- ja sormuslupauksia vihkijän perässä ja lopuksi vaihdettiin sormukset. Kaikki tietenkin englanniksi. Suudeltiin ja sitten oltiinkin naimisissa ♥ Tämän jälkeen vihkijä antoi kirjekuoren johon hänen palkkio/tippi laitettiin (kuoressa normaalisti lukee "minimi" summa).

Kuva seremoniasta

Kuva seremoniasta

Seuraavaksi valokuvaaja otti poseerauskuvia eri taustoilla. Kuvaaja editoi kuvia hetken ja sitten niitä jo pääsi katsomaan ja valitsemaan. Valokuvat olivat erittäin hyviä, mutta ihan älyttömän hintaisia. Ja omaa kameraa ei luonnolisesti saanut käyttää. Kuva-cd:n ja dvd:n saimme samantien mukaamme. Dvd:ssä olisi kuulemma normaalisti kestänyt jopa 21 päivää, mutta onneksi heillä ei ollut ruuhkaa sillä olimme Vegasissa vain kaksi päivää.

Lopuksi saimme mukaan matkamuisto-version vihkitodistuksesta, joka ei siis millään tavalla ole virallinen mutta ihan kivan näköinen sentään :)

Vihkimisen jälkeen oli kiva palata hotellille jossa kaikki vastaantulijat onnittelivat. Myöhemmin samana päivänä menimme vielä hienosti syömään ja juhlimaan kahdestaan ♥

Kustannukset

- Vihkilupa 60$ plus luottokorttimaksu 5$
- Vihkijän tippi, reilu 60$
- Kappeli 199$ sis. kolmen ruusun kimpun morsiammelle ja vieheen sulhaselle, limusiinikuljetukset, 9kpl kuvia seremoniasta, kehyksen vihkitodistukselle, suoran nettilähetyksen
- dvd 125$ seremonian kuvaus
- lisäkuvat (eli ne kaikki ihanat poseeraukset..) 40$/kpl tai kaikki 795$! Raaskin ostaa peräti kolme kuvaa :D
- Kappelin ja kuvien hintoihin lisättiin vielä 19.1% veroja ja palvelumaksua
- Vihkitodistus 15$
- Apostille 20$

Elviksestä olisi tullut lisähintaa, jos Elvis olisi soittanut kitaraa siitä olisi tullut lisähintaa, jos Elvis olisi laulanut siitä olisi tullut lisähintaa.. Ymmärrätte varmaan. Ei siis raaskittu ottaa Elvistä :D Myös limusiinikuljetus skipattiin, sillä vaikka se "kuului" hääpaketin hintaan, olisi kuljettajalle pitänyt antaa vähintään 40$ tippiä. Niin ja tyhminä turisteina ei tajuttu antaa valo- ja videokuvaajille tippiä vaikka olisi varmaan pitänyt..

Vihkimisen jälkeen 

Suomeen palattuamme piti vielä hoitaa avioliitto viralliseksi myös täällä. Ensin tilasin kopion vihkitodistuksesta kotiin, sitten lähetin sen takaisin Nevadaan apostillea varten. Apostille todistaa että vihkitodistus on aito ja myös Suomen maistraatti vaatii sen jotta avioliitto voidaan hyväksyä.

Lopuksi vein vihkitodistuksen sekä apostillen Suomessa maistraattiin. Luukulla täytettiin yksi simppeli lomake ja homma on sillä selvä, riitti myös kun vain toinen puoliso oli paikalla. Samalla lapulla ilmoitettiin mahdolliset sukunimenmuutokset. Ja hääpäiväksi merkittiin siis oikea vihkipäivä.

Ei ehkä edullisin eikä kyllä helpoinkaan, mutta varmasti unohtumaton tapa mennä naimisiin! Kyllä tämä voitti vaihtoehtona olleen maistraattivihkimisen mennen tullen :D